Saara Repo aloitti Remeolla työnjohtajana syksyllä 2020, ja nyt hän vastaa muovin ja vaarallisten jätteiden kaupasta. Saara tuntee materiaalin käytännössä, ja kaupallisena päällikkönä hän etsii sille uusia käyttökohteita alan murroksen keskellä.
Siltana kentän ja strategian välillä
Kun Saara Repo valmistui diplomi-insinööriksi keskellä koronapandemiaa syksyllä 2020, töitä piti löytää Etelä-Suomesta, missä asui hänen silloinen poikaystävänsä, nykyinen aviomiehensä. Tie vei Vantaan Linjatien laitokselle työnjohtajaksi, ja siitä käynnistyi vauhdikas urapolku talon sisällä.
Ennen nykyistä pestiään kaupallisena päällikkönä Saara ennätti kerryttää vahvaa käytännön kokemusta muun muassa Mega-kierrätyslaitoksen aloituksessa työnjohtajana sekä laitospäällikkönä useilla eri paikkakunnilla. Tutuksi tulivat niin Remeon Vantaan Linjatien toimipiste, kiinteät ja nestemäiset vaaralliset jätteet kuin Lahden ja Jyväskylänkin laitokset.
Ei kahta samanlaista päivää
Nykyisessä roolissaan muovin ja vaarallisten jätteiden kaupallisena päällikkönä Saara toimii laaja-alaisena sillanrakentajana asiakkaiden, myynnin, asiakaspalvelun ja oman tuotannon välillä. Hän työskentelee tiiviisti yli tiimirajojen ja nauttii työn monipuolisuudesta.
– Perustyöviikkoa ei oikeastaan ole, sillä tilanteet vaihtelevat koko ajan. Yhtenä päivänä istun asiakastapaamisissa tai hinnoittelen sisään tulevaa materiaalia, ja toisena kartoitan uusia materiaalikanavia, Saara kuvailee arkeaan.

Vankan laitos- ja tuotantotaustan ansiosta Saara ymmärtää kentän realiteetit perinpohjaisesti. Hän ratkoo materiaalikulun pullonkauloja, selvittää lainsäädännön tuomia vaatimuksia ja etsii samalla materiaaleille uusia käyttökohteita. Työn vaihtelevuus ja laaja sidosryhmäverkosto ovatkin juuri niitä asioita, joista Saara työssään eniten nauttii.
Turvallisuus edellä myös arjen valinnoissa
Vaikka muovin ympärillä käy tällä hetkellä Saaran sanojen mukaan kova pöhinä ja volyymit ovat moninkertaistuneet Remeon SPT-yhteistyön myötä, Saaran työpöydälle kuuluvat myös vaaralliset jätteet ja kuidut. Laitosvuosiltaan hänellä on omakohtaista kokemusta jopa paristojen aiheuttamien tulipalojen sammuttamisesta, mikä pitää paloturvallisuuden ja oikean lajittelun lähellä sydäntä.
– Olen sanonut ihmisille, että joka kerta kun heität pariston seka- tai energiajätteeseen, mieti minua. Minä olen ollut siellä sammutuslaitteiston kanssa.
Katse kohti muovin jatkojalostusta Suomessa
Saara kuvailee muovikeskustelun muuttuneen valtavasti uransa aikana, ja kuitujen rinnalla muovista onkin kasvanut keskeinen materiaalivirta. Ala elää kuitenkin parhaillaan isoa murrosta. Muovijätteen vientikielto OECD-maiden ulkopuolelle muuttaa markkinaa, ja samaan aikaan odotetaan EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen (PPWR) vauhdittavan helpommin kierrätettävien raaka-aineiden syntyä. Saaran mukaan haasteena on yhä kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen: kierrätysvelvoitteista huolimatta kaikille jätemuoveille ei vielä ole valmista markkinaa.

– Parasta olisi, jos Suomesta löytyisi riittävästi toimivaa muovin jatkokäsittelyä eli arvoketjun seuraava vaihe. Tämä tietenkin vaatii sen, että kierrätysraaka-aineelle olisi myös kysyntää ja toimivat markkinat, Saara visioi.
Vaikka kuluttajilta tulevan jätemuovin tasalaatuisuuden varmistaminen vaatii työtä verrattuna neitseellisen raaka-aineen käyttöön arvoketjun seuraavassa vaiheessa, suunta on selvä.
– Muovipakkaukset kiertoon eikä polttoon, Saara kiteyttää.
- Kuka: Saara Repo
- Mitä tekee: Kaupallinen päällikkö (muovi, vaaralliset jätteet ja kuidut)
- Parasta Remeolla: Ihmiset – iloinen ja reipas työyhteisö



