Kiertotaloudesta on puhuttu suomalaisissa yrityksissä ja strategiaseminaareissa vuosia. Nyt tuo puhe siirtyy vääjäämättä arjen prosesseihin ja lakiin. Edessä oleva jätelainsäädännön uudistus ei ole vain tekninen pykälän päivitys, vaan se täsmentää materiaalien kiertoon ja lajitteluun liittyviä vaatimuksia.
Viesti asiakkailtamme on selvä: yritykset haluavat ymmärtää, mitä tuleva sääntely tarkoittaa käytännössä. Yksinkertaistettuna suunta on enemmän kierrätykseen ja vähemmän polttoon. Ympäristövastuun lisäksi kyse on mitä suurimmassa määrin suorasta kustannusten hallinnasta.
Karu fakta: Suomi on jäämässä EU-tavoitteista
Miksi lainsäätäjä puuttuu peliin juuri nyt? Syy löytyy numeroista, ja ne ovat Suomen osalta valitettavan karut.
Vuonna 2023 Suomen muovipakkausten kierrätysaste oli vain 29 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo oli jo 41 prosenttia. Samaan aikaan EU:n rima tavoitteiden suhteen nousee: vuoden 2025 tavoite oli 50 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia.
Myös yhdyskuntajätteen kierrätysasteemme laahaa 48 prosentissa, vaikka EU velvoittaa nostamaan sen 55 prosenttiin ja edelleen 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Tällä on suora hintalappu. Suomi maksaa tällä hetkellä EU:lle lähes 90 miljoonaa euroa vuodessa kierrättämättömistä muovipakkauksista. Se on valtava summa verorahoja maksettavaksi siitä, että poltamme neitseellisiä ja kierrätyskelpoisia materiaaleja savuna ilmaan. Paine ohjata materiaalit poltosta takaisin kiertoon on siksi suuri.
Sekajätteenpolton nouseminen osaksi EU:n päästökauppaa nostaa huonon lajittelun hintaa
Kun katsoo lainsäädännön suuntaa, kierrätyksen lisääminen on ilmeinen tavoite:
- Vuonna 2016 astui voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto.
- Vuonna 2021 kierrätystavoitteet ja erilliskeräysvelvoitteet kirjattiin lakiin ja ulotettiin asumiseen sekä yrityksiin.
- Parhaillaan valmisteilla on jätelain seuraava uudistus, jonka mahdollinen voimaantulo ajoittuu syksyyn 2027. Samaan aikaan EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) asettaa pakkausten kierrätettävyydelle täysin uudet vaatimukset.
- EU on tuomassa sekajätteenpolton 2031 osaksi EU:n päästökauppaa.
Viimeinen kohta sekä suunnitteilla oleva jätelain muutos ovat yrityspäättäjille kriittisiä. Mikäli asiakkaidemme kohteissa lajittelua ei saada kehitettyä lain ohjaaman tavoitteen suuntaan, on riskinä polttoon päätyvän jätteen määrän kasvu ja tulevina vuosina poltettavalle jätteelle tulevat lisäkustannukset. Aiemmin poltto oli "helppo ja halpa" ratkaisu heikosti lajitelluille materiaaleille. Tulevaisuudessa huono lajittelu on yritykselle suora taloudellinen riski.
Neljä lakimuutosta, jotka muuttavat arkeasi
Valmisteilla oleva jätelain uudistus tuo mukanaan neljä keskeistä pykälää, joiden vaikutukset ulottuvat toimitilojen jätehuoneista johtoryhmiin:
- 15 § Jätteiden lajittelu ja erilliskerääminen:
Lajitteluvelvollisuus tulee suoraan erilliskeräyksen rinnalle. Jätteet on lajiteltava järjestetyn keräyksen mukaisesti, ja velvoite koskee lähes kaikkia jätteitä läpi koko arvoketjun. Pelkkä astioiden olemassaolo ei enää riitä, vaan jätteet on tosiasiallisesti lajiteltava lajiltaan ja laadultaan toisistaan vaatimusten mukaisesti.
- 15 c § Kielto kerätä kierrätyskelpoista tai uudelleenkäytön valmisteluun soveltuvaa jätettä energiajätteenä:
Tämä on kenties puhuttavin muutos. Kierrätyskelpoista tai uudelleenkäyttöön soveltuvaa materiaalia ei saa enää kerätä energiana hyödyntämistä varten. Kielto koskee yhdyskunta- ja pakkausjätettä sekä rakennus- ja purkujätettä.
- 21 a § Kiinteistön haltijan tiedonjakovelvollisuus:
Kiinteistön omistajien ja toimitilavastaavien on pidettävä lajitteluohjeet ja tiedot keräysjärjestelyistä ajantasaisina. Lisäksi tilojen käyttäjille on annettava tietoa jätehuollon järjestelyistä sekä jätehuollon kustannuksista.
- 21 b § Jätehuoltopalveluiden laatuvaatimukset ja palveluita tarjoavan neuvontavelvollisuus:
Myös meiltä palveluntarjoajilta vaaditaan enemmän. Palvelun on oltava tarkasti säädösten mukaista, ja siihen on lakisääteisesti sisällyttävä neuvontaa lajittelun ja erilliskeräyksen tueksi. Kumppanin tehtävä on auttaa asiakastaan onnistumaan.
Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt? Neljän askeleen toimintamalli
Uusi lainsäädäntö tulee todennäköisesti voimaan syyskuussa 2027. Toimiin kannattaa kuitenkin ryhtyä välittömästi.
Kolme asiaa muistettavaksi
- Sisäistä muutos: Jätehuolto muuttuu ja vaatimukset kiristyvät. Olemme vasta muutoksen alkuvaiheessa.
- Tunnista roolisi: Ymmärrä paikkasi jätehuollon arvoketjussa ja laadi suunnitelma muuttuvaan tilanteeseen vastaamiseksi.
- Valitse oikea kumppani: Älä jää yksin. Valitse kumppani, joka pystyy auttamaan vaatimusten täyttämisessä ja muutoksen läpiviennissä.
Haluatko syvemmän katsauksen aiheeseen ja kuulla kuinka IKEA Suomi valmistautuu jätelain muutoksiin? Katso Remolution-webinaari
Jos haluat kuulla tarkemmin lakimuutoksista ja siitä, miten IKEA Suomi vie asioita käytäntöön, katso koko webinaari alkuperäisessä muodossaan:
Katso Remolution-webinaarin tallenne täältä
Tarvitsetko apua muutoksen läpiviennissä?
Jätehuollon uudistaminen onnistuu parhaiten, kun rinnalla on oikea kumppani. Remeo auttaa yritystänne kartoittamaan jätevirrat, optimoimaan keräysratkaisut ja varmistamaan lakisääteisen lajittelun toteutumisen.
Varaa maksuton jätehuollon kartoitus
